lauantai 24. kesäkuuta 2017

A whole new D&D world

Joskus aikoinaan hyvin nuorena teininä törmäsin jossain nuorten lehdessä (Sisters?) novelliin joka liittyi Dungeons & Dragonsiin. Silloin kiinnostuin kovasti, että millainen peli se tämä on. D&D jäi mieleen ja kuulosti hauskalta, mutta tiesin, ettei kukaan silloisesta kaveripiiristäni olisi kumminkaan sellaisesta kiinnostunut. Se oli "liian nörttimäinen" harrastus. Samalla lailla kun anime ja manga olivat liian erilaisia harrastuksia silloin tiettyjen ihmisten mielestä. Monta vuotta myöhemmin törmäsin kirjaan nimeltä 'Matkalla nörttiyden ytimeen'. Kirjassa oli aika oleellisena osana D&D, johon päähenkilö tutustuu irtauduttuaan kavereistaan jotka muuttuivat yhdessä kesässä punkkareiksi. Sieltä lähti taas into D&D:tä kohtaan, mutta en puhunut siitä juurikaan kellekkään. Sekin jäi vain haaveeksi.

Mun hieno noppasetti. Joskus varmaan ostan lisääkin
Nyt onneksi D&D on tullut taas "muotiin". Yllättäen pikkusiskoni ja hänen poikaystävänsä olivat kavereineen pelanneet Star Wars teemaista D&D valmisseikkailua. Nähtyäni kamat randomisti eräällä kerralla, heitin sitten huvikseni ja hieman läpällä, että olen aina halunnut kokeilla D&D:tä, voisi olla kivaa porukalla pelailla sitä. Pohdittiin sitä hyvin kevyesti ja myöhemmin miehekkeeni kanssa. Yllätyin siitä, että miehekekin oli aika kiinnostunut aiheesta. Asioita tapahtui ja eräänä iltana meille olikin sovittuna D&D sessio. Koska kukaan meistä ei ollut tehnyt vielä hahmoja (eikä tiennyt oikein miten ne kuuluisi tehdä/mitä täyttää mihinkin) päätettiin tehdä nekin yhdessä. En muista menikö koko sessioon yhteensä joku kuusi tuntia. Tosin hahmojen tekemiseen meni about neljä tuntia kun tarkistettiin kaikkea tarkkaan ja lyötiin paremmin lukkoon classeja joita oltiin etukäteen hieman katseltu. Siskoni toimi Dungeon Masterina ja minä, mieheke ja siskon poikkis seikkailijoina.


Ryhmämme koostui kitsune (homebrew rotu) Roguesta (minä), kääpiö Fighterista (mieheke) ja vissiin wood elf Wizardista (siskon poikkis, en muista tarkkaan ja hahmolomake on siskolla että voisi luntata). Näin ensimmäisen tappelun jälkeen voin kyllä todeta, että ehkä olisi kannattanut myös panostaa healeriin, mutta kaipa tästä selvitään. Seikkailumme on siskoni kirjoittama, joten ei mitään hajua mitä kaikkea siinä voi tapahtua. Ensimmäisenä iltana näin lyhyesti kerrottuna: saatiin questi pubista ja lähdettiin metsikköön rämpimään ja nukkumaan jossa susilauma hyökkäsi kimppuun (jestas ne löi lujaa :.c) ja söi meidät melki hengiltä, mutta sitten tehtiin porukkana yhteistyötä ja saatiin ne juoksemaan karkuun (öljyä puun ympärille joka taiottiin tuleen ja sudet pelästy ja vähän kärventyi). Naarmuitta ei selvitty ja hahmoni käden iho paloi kun ylitettiin tulirinkulaa. Yhtäkään sutta ei siis saatu tapettua, mutta hienosta tiimityöstä ja loppuratkaisusta DM antoi meille yhden suden verran expaa. Jei! Odottelen jo seuraavaa sessiota innolla, mutta saa nähdä milloin saadaan aikataulut sopimaan yhteen.

Lopuksi vielä pari kuvaa hahmostani (joka ilmeisemmin vaihtelee vähän joka kuvaan)

Ihan eka piirrustus
Toisessa vähän näkee vaatteita.
Jaloista en ole ihan varma tosin

Iri ja hiuskoristeet

Ja viimeisin kuva joka jäi vähän kesken

sunnuntai 18. kesäkuuta 2017

Tuuli ja pullip ovat hankala yhdistelmä

Selkeästi aina inspaa eniten mennä kuvailemaan ulos kun siellä tuulee. Tai sitten hyvien kelien kanssa tulee tuuli mukana. Kaikista nukeista päätin napata Ritan mukaan. Ei siis hartsista, joka olisi voinut pysyä painonsa takia paremmin paikallaan. Vaan juuri se, jota on vaikein saada pysymään pystyssä. Tuulen lisäksi vielä kissakin päätti haluta juuri sillä hetkellä huomiota ja töni ja puski Ritaa ja minua. Loppujen lopuksi kun olin laittamassa nukkea posettamaan, päätti kissa hurjistua ja vihastua kun en kaikkea huomiota antanutkaan sille vaan kävi makaamaan huutaen maahan ja tarttui kynsillään jalkaani "leiki mun kanssani etkö sä näe mua!". Pari ihan ok kuvaa kumminkin sain otettua ennen kun lähdin sisälle. Oli pari seisomiskuvaakin mutta ne eivät näyttäneet kivoilta. Joten pönötyskuvia siis.




Melkein kaikkia kuvia muokkasin vähäsen, mutta tässä kuvassa oli kivan dramaattinen valaistus.


Varjot kyllä hyppivät joka kuvissa erilailla tuulen johdosta.





Prinsessa maalaismaisemissa. Pitäisi saada uskaltautua mennä metsäänkin asti, varsinkin kun vielä ei ole hyttysiäkään (ah, tämä ininätön ilma!). Jostain syystä haluaisin kuitenkin inspiroitua ennen kun menen päättömästi vaeltelemaan metsikköön.